Sivis

Hallituksen esitys yhdistyslain muuttamiseksi eduskunnalle 6.10.2022

Hallituksen esitys yhdistyslain muuttamiseksi annettiin 6.10. eduskunnalle. Yhdistyslain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Kevyemmän tilinpidon sääntelyä voi soveltaa aikaisintaan 1.7.2023 alkavalla tilikaudella. 

Esityksen keskeisimmät muutokset: 

Jäsen- ja liittoäänestys

Esityksen mukaan yhdistyslakia muutettaisiin niin, että sallitaan jäsen- ja liittoäänestys myös hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten valitsemiseksi, jos siitä on määräys yhdistyksen säännöissä. Säännöissä voi myös määrätä, että osa hallituksen jäsenistä valitaan perinteisessä tai etäkokouksessa ja osa valitaan jäsen- tai liittoäänestyksellä. Mahdollisuus jäsen- ja liittoäänestysten järjestämiseen koettiin voivan helpottaa päätöksenteon järjestämistä yhdistyksen kannalta ja päätöksentekoon osallistumista jäsenten kannalta erityisesti suurissa yhdistyksissä. 

Yhdistyksen hallituksen päätöksenteko ilman kokousta

Yhdistyksen hallitus on aikaisemminkin voinut kokoontua haluamallaan tavalla, nyt tämä kirjattaisiin lakiin niin, että yhdistyksen hallituksen päätöksenteko kokousta pitämättä olisi sallittu myös lain mukaan. Hallituksen päätös kokousta pitämättä voitaisiin tehdä sähköpostitse tai muuten varsinaista kokousta pitämättä hallituksen päättämällä tavalla. Lakivalmistelussa tärkeäksi on noussut, miten kokousta pitämättä tehdyt päätökset dokumentoidaan riittävällä tarkkuudella. Riittävällä dokumentoinnilla on olennainen merkitys hallituksen huolellisuusvelvollisuuden ja vastuun arvioinnin kannalta.  

Hallituksen päätösvallan delegointi jäsenasioissa

Yhdistyksen hallinnon helpottamiseksi laajennetaan ja selvennetään päätösvallan delegointimahdollisuuksia jäseneksi ottamisen ja eroilmoitusten vastaanottamisen osalta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdistyslakia digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseksi jäseneksi ottamisessa ja eroilmoituksen vastaanottamisessa. Jäseneksi ottamisen osalta delegointi edellyttää sääntömääräystä, jonka mukaan hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä (yhdistyksen sääntöjen rajoissa). Lisäksi eroilmoituksen vastaanottamisen osalta mahdollisia järjestelyjä on tarpeen selventää laissa nykykäytäntöjä vastaavasti. Jäsenen erottamisen osalta ei ole aihetta päätösvallan delegointimahdollisuuksien muuttamiseen. 

Purkaminen ja rekisteripoisto

Esityksen mukaan on tarpeen keventää yhdistyksen purkamiseen liittyvää selvitysmenettelyä siten, että yhdistyslain 40 §:n 3 momentin nimenomainen säännös selvitysmiehen velvollisuudesta yhdistyksen kokouksen koolle kutsumisesta loppuselvityksen hyväksymistä varten kumotaan. Säännöksen kumoamisesta huolimatta yhdistysten jäsenten määrävähemmistöllä olisi yleisen kokouksen koolle kutsumista koskevan säännöksen (YhdL 20 §:n 2 momentti) perusteella oikeus vaatia loppuselvityksen käsittelyä kokouksessa. Koska purkautuvan yhdistyksen jäsenellä tai muulla, jota purkautuminen koskee (esim. jäljelle jääviin varoihin sääntömääräyksen perusteella oikeutettu) voi olla tarve saada tietoja selvitystoimenpiteistä ja niiden jälkeen jäljelle jääneistä varoista, ehdotetaan laissa säädettäväksi selvitysmiehen velvollisuudesta loppuselvityksen säilyttämisen lisäksi antaa jäljennös selvityksestä mainituille tahoille. Yhdistyksen purkautumisen rekisteröinnistä ei seuraa rekisteröimättömän yhdistyksen syntyminen.  

Kirjanpitolakia kevyempi tilinpitomalli

Yhdistyslakiin ehdotetaan kirjanpitolakia kevyempää tilinpitomallia, jota pienet yhdistykset voivat soveltaa kirjanpitolain sijasta. Ehdotus sisältää mahdollisimman kevyen ja samalla näiden pienten toimijoiden sidosryhmien tarpeet yleensä tyydyttävän tilinpidon säännöstön. Esityksessä ehdotetaan, että tilinpitomalli olisi mahdollinen yhdistykselle, jonka saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä (liikevaihto) tilikaudelta on enintään 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä kaudelta. Liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen on kuitenkin aina sovellettava kirjanpitolakia. Kevyempi tilinpito voidaan käytännössä perustaa pitkälti pankin (sähköiseen) tiliote- ja tilitapahtumatietoihin. Tarkemmat säännökset kevyemmän tilinpidon järjestelyistä ja sisällöstä sekä tilinpidon kaavoista ja vuosilaskelman sisällöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella.  

Esityksen jatkovalmisteluun ei sisälly jakautuneen lausuntopalautteen vuoksi työryhmän ehdotuksia yhdenvertaisuusperiaatteen, jäsenen kyselyoikeuden, hallituksen tehtävien ja esteellisyyden sääntelyksi eikä sääntöjen vähimmäissisältöä rajoittaviksi olettamasäännöksiksi. Hallituksen esitys ei sisällä ehdotuksia yhdistyksen toimitusjohtajasta, yhdistysten yhdistymisestä eikä toimintaryhmälainsäädännöksi, koska tällaisten uudistusten toteutuksen edellyttämien järjestelmämuutosten rahoitusta ei ole voitu varmistaa. 

Yhdistyslakimuutokset pähkinänkuoressa -webinaari 27.1.2023

Tervetuloa mukaan webinaariin, jossa tarjolla on tietoa lakimuutosten keskeisimmistä asioista paketoituna niin, että olet webinaarin jälkeen perillä muutosten sisällöistä ja mitä ne tarkoittavat sinun järjestösi toiminnassa.

Webinaari toteutetaan Siviksen ja SOSTE:n yhteistyökoulutuksena. Kouluttajana toimii SOSTE:n lakimies Patrik Metsätähti, jonka työhön kuuluu järjestöjen tukeminen juridisten kysymysten ja ongelmien ratkaisemisessa. Hän on toiminut oikeusministeriön asettaman yhdistyslakimuutosta valmistelleen Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla -työryhmän jäsenenä. Siviksestä mukana webinaarissa on asiantuntija Annika Tahvanainen-Jaatinen.

Ilmoittaudu mukaan webinaariin 23.1.2023 mennessä!