Sivis

Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Yhdistyksen päätösvalta kuuluu sen jäsenille ja tätä päätösvaltaansa jäsenet voivat käyttää yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyslaki käsittelee päätösvaltaa pykälissä 16-19. Päätösvaltaa voidaan myös jakaa säännöissä esitetyllä tavalla.

Yhdistyslain 23 ja 24 §:ssä on tuotu esille asioita, joista ei voi tehdä päätöstä, ellei niitä ole mainittu kokouskutsussa. Tällaisia asioita ovat:

  • sääntöjen muuttaminen
  • kiinteistön luovuttaminen tai kiinnittäminen tai yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttaminen
  • erillisissä äänestystilaisuuksissa käytettävä äänestys- ja vaalijärjestys
  • hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitseminen ja erottaminen
  • tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen
  • yhdistyksen purkaminen

 

Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisen kannalta oleellista on se, mitä yhdistyksen säännöissä sanotaan kokousten koollekutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta. Kokouksen puheenjohtaja selvittää laillisuuden ja päätösvaltaisuuden kertomalla ensin laillisuuden ja päätösvaltaisuuden ehdot ko. yhdistyksessä. Tämän jälkeen hän toteaa ovatko ehdot tulleet täytettyä. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen etenee siis seuraavasti:

  1. Puheenjohtaja toteaa: ”Yhdistyksemme sääntöjen 5 §:n mukaan kokouskutsu on julkaistava Maakuntalehdessä X vähintään 14 päivää ennen kokousta. Muita ehtoja päätösvaltaisuudelle ei ole.”
  2. Puheenjohtaja jatkaa: ”Kutsu kokoukseen on julkaistu x/x ilmestyneessä Maakuntalehdessä X.
  3. Todetaan päätösvaltaisuus eli puheenjohtaja jatkaa: ” Kokouskutsu on ollut sääntöjen mukainen ja koska muita ehtoja päätösvaltaisuudelle ei ole, kokousta voitaneen pitää päätösvaltaisena.”

Hallituksen kokouksen osalta ainoa päätösvaltaisuuden ehto yleensä on, että sen on kutsunut koolle puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, ja kokouksessa on läsnä sääntöjen määrittelemä riittävä määrä osallistujia (esimerkiksi yli puolet).