Käsittelyn avaa esittelypuheenvuoro
Keskustelu avataan yleensä sen jälkeen, kun asiaa valmistellut on käyttänyt esittelypuheenvuoron. Esittely on asian käsittelyn ensimmäinen vaihe. Esittelypuheenvuoro annetaan aina ensimmäiseksi asian esittelijälle ja vasta asian esittelyn jälkeen puheenjohtaja avaa keskustelun. Asian esittelijänä voi toimia hallituksen jäsen, yhdistyksen jäsen, sihteeri, työryhmä tai ulkopuolinen asiantuntija. Jos esittelyvastuuta ei ole kohdennettu kenellekään, toimii puheenjohtaja esittelijänä. Esittely ja esittelyvastuusta sopiminen on oleellinen osa kokouksen huolellista valmistelua. Asian esittelijä tekee yleensä päätöstä varten myös pääehdotuksen (ks. ehdotuslajit).
Kokouksen osallistujat voivat vaikuttaa päätösasioihin vain käyttämällä puheenvuoroja. Keskustelu alkaa yleensä sen jälkeen, kun asiaa valmistellut on käyttänyt esittelypuheenvuoron. Asian esittelijä tekee yleensä päätöstä varten myös pääehdotuksen. Pääehdotuksen jälkeen osallistujat voivat tehdä vastaehdotuksia (jos pääehdotus on tehty) tai ehdotuksia (jos pääehdotusta ei ole tehty). Vastaehdotuksia ja ehdotuksia ovat lykkäävä ehdotus, hylkäävä ehdotus tai muutosehdotus.
Etuoikeutettu puheenvuoro
Etuoikeutettu puheenvuoro ohittaa tavanomaiset puheenvuorot ja se myönnetään heti. Etuoikeutettuja puheenvuoroja ovat työjärjestyspuheenvuoro, repliikkipuheenvuoro ja puheenvuoro päätökseen (vastalause tai eriävä mielipide). Nämä puheenvuorot eivät saa hallita kokouksia, mutta joskus ne ovat perusteltuja.
Jos osallistuja on tyytymätön kokouksen päätökseen ja haluaa esittää eriävän mielipiteen tai vastalauseen, tulee se tehdä ennen asian käsittelyn julistamista loppuun käsitellyksi.
- Eriävä mielipide on suullinen ja se esitetään välittömästi päätöksen julistamisen jälkeen sanomalla esimerkiksi ”esitän eriävän mielipiteen”. Eriävää mielipidettä ei tarvitse perustella. Puheenjohtaja huolehtii, että sihteeri kirjaa eriävän mielipiteen ja sen esittäjän pöytäkirjaan pykälän loppuun.
- Vastalause on kirjallinen ja perustellaan kirjallisesti. Vastalause esitetään samoin kuin eriävä mielipide, mutta samalla esitetään lyhyt suullinen perustelu. Puheenjohtaja ilmoittaa tämän jälkeen, että vastalause tulee toimittaa kirjallisena perusteluineen pöytäkirjan liitteeksi sihteerille. Vastalause täytyy olla pöytäkirjan liitteenä ennen sen tarkastamista ja hyväksymistä.Henkilön, joka on esittänyt eriävän mielipiteen tai vastalauseen välittömästi päätöksen jälkeen, ennen asian käsittelyn julistamista loppuun käsitellyksi, ei katsota myötävaikuttaneen päätökseen. Yhdistyslain 32 §:n mukaan oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.
Kannatuspuheenvuoro
Kannatuspuheenvuorossa kannatetaan jotakin keskustelussa esiin tullutta ehdotusta. Hyvään kokouskäytäntöön kuuluu, että osallistujat kannattavat vain yhtä ehdotusta. Jos kokouksen osanottaja siis muuttaa mielensä kokouksen aikana, tulee hänen vetää aiemmin tekemänsä kannatus pois ja siirtyä toisen ehdotuksen kannalle. Jos keskustelussa ei synny yhtenäistä linjaa päätettävästä asiasta, ratkaistaan päätös järjestämällä äänestys (asiakysymykset) tai vaali (henkilökysymykset).
Työjärjestyspuheenvuoro
Työjärjestyspuheenvuoro liittyy kokouksen tekniseen kulkuun. Kokouksen osallistujat voivat sanoa ”puheenvuoro työjärjestykseen”: esittäessään esimerkiksi taukoa, ilmoittaessaan tärkeän asian, halutessaan keskustelun rajaamista tai huomatessaan puheenjohtajan menettelyssä huomauttamista. Työjärjestyspuheenvuoron on etuoikeutettu puheenvuoro.
Repliikki- eli kommenttipuheenvuoro
Repliikki- eli kommenttipuheenvuoro tarkoittaa yleensä edelliseen puheenvuoroon liittyvää lyhyttä kommenttia. Repliikkipuheenvuoron voi pyytää sanomalla ”Puheenjohtaja, saanko repliikkipuheenvuoron?” tai ”Puheenjohtaja, repliikkipuheenvuoro tähän?”
Toivomusaloite
Toivomusaloite eli ponsi on kokouksen osanottajien tekemä aloite varsinaisen työjärjestyksen ulkopuolelta. Ponsi käsitellään varsinaisten kokousasioiden jälkeen ja mikäli kokouksen enemmistö sitä kannattaa, siitä tulee kokouksen päätös.