Sivis

Vaali

Henkilövalintoja käsiteltäessä tulee toisinaan esille useita erilaisia ehdotuksia ja päätös joudutaan tekemään näiden ehdotusten pohjalta. Mikäli keskustelun tuloksena ei synny kaikkia tyydyttävää ratkaisua, joudutaan järjestämään vaali tai asiakysymyksissä äänestys.

Vaalin käytännön toteutusta ohjaa eniten se, onko kyseessä yhden henkilön vaali vai ollaanko valitsemassa useampia ehdokkaita (esimerkiksi yhdistykseen hallitukseen pitää valita vähintään kolme henkilöä).

Yhdistyslain 28 § määrää, että vaalissa käytetään enemmistövaalitapaa, ellei valintaa muutoin voida tehdä yksimielisesti tai jos yhdistyksen säännöissä ei ole toisin määrätty. Säännöissä voi olla maininta toisenlaisesta vaalijärjestelmästä ja tällöin säännöissä myös kerrotaan kuinka vaali tulee toimittaa (Yhd L 29 §).

Jos vaaleissa tulee tasatulos, arpa ratkaisee tuloksen.

Äänioikeus

Äänioikeudella tarkoitetaan kokouksen osanottajan oikeutta osallistua äänestykseen. Yhd L 25 §:n mukaan jokaisella 15 vuotta täyttäneellä yhdistyksen jäsenellä on äänioikeus, ellei säännöissä ole asetettu rajoituksia. Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni, ellei säännöissä ole toisin määrätty. Puheenjohtaja seuraa, että vain äänioikeutetut äänestävät.

Vaalin kulku

  1. Ehdokkaiden toteaminen ja tarkistus
    Puheenjohtaja luettelee kaikki ehdokkaat ja tarkistaa ehdokkaiden vaalikelpoisuuden. Vaaliin pääsee mukaan myös kannattamattomat ehdokkaat ellei yhdistyksen säännöissä tai aiemmissa päätöksissä tätä kielletä. Puheenjohtaja vahvistaa ehdokkaiden toteamisen ja tarkistuksen nuijan iskulla.
  2. Ääntenlaskijoiden valinta tai toteaminen
    Jos ääntenlaskijoita ei ole valittu kokouksen järjestäytymisen yhteydessä, heidät valitaan nyt.
  3. Vaalimenettelyn valinta
    Puheenjohtaja tekee ehdotuksen vaalimenettelystä ja hyväksyttää ehdotuksen kokouksessa (vahvistetaan nuijan iskulla). Yhdistyslain (28 §) mukaan vaaleissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti tai jollei yhdistyksen säännöissä toisin määrätä. Suhteellista vaalitapaa käytetään erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse toimitettavissa vaaleissa, jollei säännöissä toisin määrätä.
  4. Äänestystavan valinta
    Puheenjohtaja ehdottaa vaalissa käytettävää äänestystapaa (salainen tai avoin) vaaleissa käytettäväksi. Henkilövaalissa käytetään pääasiassa suljettua lippuäänestystä ja usein yhdistyksen säännöissä on määräys suljetun lippuäänestyksen käytöstä henkilövaalissa. Äänestystavan hyväksyminen vahvistetaan nuijan iskulla.
  5. Vaalitoimitus
    Puheenjohtaja johtaa vaalitoimituksen valitun vaalimenettelyn mukaisesti ja seuraa, että vain äänioikeutetut äänestävät. Ehdokaslista on hyvä olla kaikkien nähtävillä. Mikäli vaalit järjestetään salaisena, ohjeistetaan äänestyslippujen täytössä (mitä lippuihin saa/ei saa merkitä). Ääntenlaskijat suorittavat laskennan ja tarkistavat lippujen hyväksynnän yhdessä puheenjohtajan ja sihteerin kanssa. Puheenjohtaja julistaa vaalitoimituksen päättyneeksi nuijan iskulla.
  6. Vaalin tulos ja päätös
    Jos vaaleissa tulee tasatulos, arpa ratkaisee tuloksen. Puheenjohtaja ilmoittaa vaalilippujen määrän, äänien jakautumisen ja vaalin tuloksen. Päätöksen julistus vahvistetaan nuijan iskulla.
  7. Asiakäsittelyn lopettaminen
    Puheenjohtaja julistaa asian käsittelyn päättyneeksi ja vahvistaa sen nuijan iskulla.

Enemmistövaali

Enemmistövaalia käytetään tilanteissa, joissa valitaan yksi henkilö tehtävään tai selviä kannatusryhmiä ei esiinny. Enemmistövaalissa ehdokkaalle annetaan yksi ääni. Jokainen vaaliin osallistuva voi antaa äänensä yhtä monelle ehdokkaalle kuin valittavia henkilöitä on. Henkilöt valitaan äänimäärän osoittamassa järjestyksessä.

Enemmistövaalissa vaalin voittaa siis ehdokas, joka on saanut enemmän ääniä kuin kukaan muu ehdokas. Yhtä henkilöä valittaessa tarvitsee tehdä vain yksi äänestys, jossa jokainen kokouksen osanottaja äänestää parhaana pitämäänsä ehdokasta ja eniten ääniä saanut tulee valituksi. Henkilövaalissa käytetään yleensä suljettua lippuäänestystä, jolloin kukin osallistuja kirjoittaa yhden nimen vaalilippuun. Jos äänet menevät henkilövaalissa tasan, asian ratkaisee arpa, ellei yhdistyksen säännöissä ole muuta ohjetta.

Myös useampaa ehdokasta valittaessa valituiksi tulevat suurimman äänimäärän saaneet. Jokainen kokouksen osanottaja voi kirjoittaa vaalilippuun enintään niin monta nimeä kuin ehdokkaita valitaan. Jos yhdistyksen hallitukseen valitaan kolme henkilöä, voi äänioikeuttaan käyttävä kirjoittaa esimerkiksi kuudesta ehdolla olevasta ehdokkaasta kolmen hänelle mieluisimman nimen vaalilippuunsa. Liian monen nimen kirjoittaminen johtaa vaalilipun hylkäämiseen. Vaalilippuun kirjattujen nimien järjestyksellä ei ole väliä. Jokainen vaalilipussa oleva nimi saa yhden äänen ja näin suurimman äänimäärän saaneet tulevat valituiksi.

Yhdistyslain 28 §:n mukaan vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti tai jollei säännöissä ole toisin määrätty.