Yhdistyksen säännöt
Yhdistyksen perustavassa kokouksessa laaditaan yhdistyksen säännöt. Säännöistä on hyvä olla luonnos jo ennen kokousta ja kokouksessa ne sitten esitellään ja hyväksytään.
Rekisteröitäväksi tarkoitetun yhdistyksen säännöille on Yhdistyslain 8 §:n mukaan asetettu seuraava vähimmäissisältö:
- yhdistyksen nimi
- yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta
- yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot
- jäsenen velvollisuus suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja
- yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi
- yhdistyksen tilikausi
- milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään
- miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan
- miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle
Sääntöjä muutettaessa päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä (YhdL 27 §), jollei yhdistyksen säännöissä ole muuta määrätty.
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta löytyy malleja sääntöjen laatimisen tueksi.
Yhdistyslaki
Yhdistyksen toimintaa Suomessa säätelee yhdistyslaki vuodelta 1989. Yhdistyslaki turvaa suomalaisten yhdistysten tasa-arvoisen aseman yhteiskunnassa. Monissa yhdistyksen käytännön toimintaan liittyvissä tilanteissa yhdistyksen omat säännöt määrittävät yhdistyslakia tarkemmin, kuinka voidaan toimia. Yhdistyksen johtamisessa hallituksen/johtokunnan tulee tuntea hyvin yhdistyksen omat säännöt.
Kesällä 2016 yhdistyslakia uudistettiin niin, että Patentti- ja rekisterihallitus voi jatkossa poistaa toimintansa lopettaneet yhdistykset yhdistysrekisteristä. Toimimattomaksi oletetaan yhdistys, joka ei ole tehnyt rekisteri-ilmoitusta yli 20 vuoteen ja jonka toiminnan ei ole syytä olettaa jatkuvan.
Samalla muutettiin yhdistyksen purkamista, päätöksen pätemättömyyttä ja rekisteri-ilmoituksia koskevia yhdistyslain säännöksiä. Uudistus toi mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja päätöksentekoon ja toimintaan, muun muassa sähköisen rekisteri-ilmoituksen tekeminen ja etäosallistuminen yhdistyksen päätöksentekoon helpottui.
Yhdistyslain muutokset 2022 ja 2023
Kesällä 2022 voimaan astunut yhdistyslakimuutos vakiinnutti hybridiosallistumisen yhdistyksen kokouksiin. Uutena asiana yhdistyslakiin tuli säännös täysin etänä järjestettävistä yhdistyksen kokouksista.
Alkuvuodesta 2023 muutettiin yhdistyslain säännöksiä koskien hallituksen päätösvallan delegointia jäsenasioissa; jäsen- ja liittoäänestystä ulotettiin käsittämään myös yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten valintaa; hallituksen päätöksenteko ilman kokousta kirjattiin lakiin; selvitysmiehen velvollisuus kutsua yhdistyksen kokous koolle loppuselvityksen hyväksymistä varten kumottiin; pienten yhdistysten hallinnollista taakkaa kevennettiin sallimalla kirjanpitolakia kevyempi tilinpito; vahingonkorvausvelvollisuutta koskeva säännökseen lisättiin, että velvollisuus koskee hallituksen ja toiminnantarkastajan lisäksi muita, jotka yhdistyksen sääntöjen perusteella hoitavat hallintoon kuuluvaa tehtävää ja vastuun vanhenemista rajatiin ajallisesti.