Oikeusministeriön Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla -työryhmä toteaa mietinnössään, että yhdistysten toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti yhdistyslain säätämisen ja siihen viimeksi tehtyjen muutosten jälkeen. Myös osallistuminen kansalaistoimintaan muuttaa muotoaan, mikä on otettava nykyistä paremmin huomioon lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi yhdistyslain muutoksilla selvennetään ja lisätään yhdistysten mahdollisuuksia hallintonsa, liittorakenteensa ja päätöksentekonsa järjestämiseen.
Työryhmä ehdottaa muutoksia yhdistyslakiin ja kevyempää sääntelyä löyhemmin järjestäytyneille kansalaisjärjestöille. Tarkoituksena on parantaa yhdistysten ja muiden kansalaistoimijoiden toimintamahdollisuuksia. Työryhmän keskeiset muutosehdotukset yhdistyslakiin koskevat sääntömääräykseen perustuvan toimitusjohtaja-toimielimen sallimista, kahden tai useamman yhdistyksen yhdistämisen helpottamista, etäosallistumisen helpottamista yhdistyksen kokouksissa ja verkkokokousten sallimista sekä jäsen- ja liittoäänestysten sallimista hallituksen valinnassa. Työryhmä ehdottaa lisäksi muun muassa yhdistyksen jäsenten yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen, jäsenten kyselyoikeuden ja hallituksen jäsenen esteellisyyden selventämistä.
Kokouskäytäntöihin liittyen työryhmän mietinnössä ehdotetaan muun muassa, että yhdistysten kokouksiin osallistumista etänä helpotetaan ja sallitaan kokouksen järjestäminen kokonaan verkossa. Ehdotuksen mukaan yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen kokous voisi päättää myös ilman etäosallistumista sallivaa nimenomaista säätömääräystä etäosallistumisen sallimisesta yhdistyksen kokouksessa, jollei säännöissä toisin määrätä. Hallituksen tai yhdistyksen päätös sallia etäosallistuminen yhdistyksen kokouksessa perustuisi enemmistövaatimukseen, jollei yhdistyksen säännöissä toisin määrätä. Myös yhdistyksen säännöissä voitaisiin esityksen mukaan määrätä kokouksen järjestämisestä pelkkänä verkkokokouksena, jossa toteutuvat perinteistä fyysistä kokousta vastaavat jäsenen kokousoikeudet (muun muassa puhe-, ääni- ja ehdotuksenteko-oikeus). Nyt voimassa olevaa etäosallistumisen sallivan väliaikaisen lain voimassaoloa jatkettaisiin ehdotuksen mukaan kesäkuun 2022 loppuun asti, jolloin pysyvä yhdistyslain muutos voisi tulla voimaan.
Koskien jäsenen kyselyoikeutta jäsenkokouksissa työryhmä toteaa, että tavoitteena on yhdistystoiminnan erityispiirteet huomioiden parantaa yhdistyksen jäsenten tietojensaantia yhdistyksen kokouksessa käsiteltävistä asioista tavalla, joka ei tarpeettomasti vaikeuta kokousten järjestämistä tai lisää yhdistysten kustannuksia. Työryhmä pitää tärkeänä, ettei kyselyoikeudesta ja vastausvelvollisuudesta seuraa velvollisuutta toteuttaa yhdistyksen toimintaa koskevia erillisiä selvityksiä, vaan kokouksessa käsiteltävän asian kannalta riittävän selkeä ja perusteltu – mahdollisesti lyhytkin – vastaus riittää ja kokouksen enemmistö päättää asiasta riittävänä pitämänsä selvityksen perusteella. Tämä koskee myös tilannetta, jossa tieto annetaan kokouksen jälkeen. Työryhmä ehdottaa, että kyselyoikeutta voisi säännöksen perusteluissa selventää siten, että kerrotaan mitä eri alojen yhdistys- ja järjestötoiminnassa tyypillisiä tietoja kyselyoikeus ja vastausvelvollisuus koskee tai ei koske.
Lue lisää työryhmän ehdotuksista.
Työryhmän ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi -sivustolla 14.4.2021 saakka.