Kuinka äänestystoimitus toteutetaan?
Äänestystoimitukseen liittyviä asioita ovat ääntenlaskijoiden valinta, äänestystavanvalinta, varsinaisen äänestystoimituksen läpivienti ja erilaiset äänestysjärjestykset.
Suomalaiseen vakiintuneeseen yhdistyskäytäntöön liittyy asiaäänestyksessä ehdottoman enemmistön hakeminen eli ehdotuksen tulee saada yli puolet annetuista äänistä voittaakseen. Jos äänestys koskee
- sääntöjen muuttamista,
- yhdistyksen purkamista tai
- yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista.
Äänestyksen voittaa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Jos äänestystilanteessa tulee tasatulos, puheenjohtajan mielipide ratkaisee.
Jos asiaäänestyksissä ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, merkitsee tämä useita erillisiä äänestyksiä käsittävää sarjaa. Tällöin turvaudutaan äänestysjärjestykseen. Yksityiskohtainen äänestysjärjestys sopii useimpiin käytännön tilanteisiin. Äänestykseen otetaan vain kannatetut ehdotukset ja pääehdotus, joka tulee vakiintuneen käytännön mukaisesti äänestykseen kannattamattomanakin.
Lue lisää äänestysmenettelystä ja äänestysjärjestyksestä
Avoin tai suljettu äänestystapa
Avointa äänestystapaa käytettäessä kaikki kokouksen osanottajat näkevät, kuinka kukin osallistuja äänestää. Suljetussa äänestystavassa kokouksen osallistujat saavat tietoonsa vain äänestyksen lopputuloksen.
Avoin äänestys voi tapahtua esimerkiksi kättä nostamalla, nimenhuudoilla tai avoimilla lipuilla, joista on tunnistettavissa äänestäjä. Suljettu äänestys toteutetaan yleensä käyttämällä suljettuja lippuja. Näissä lipuissa ei saa olla mitään, mistä äänestäjän voisi tunnistaa.
Yhdistyksen säännöissä saattaa olla ohjeita äänestystavasta. Jos säännöissä ei ole määräyksiä, voi kokous päättää käytettävän äänestystavan. Asiaäänestyksessä käytetään yleensä avointa kättennostoäänestystä ja henkilövaaleissa suljettua lippuäänestystä.
Äänestyksen kulku
Äänestys etenee ehdotuksen toteamisesta ääntenlaskijoiden ja äänestysjärjestyksen sekä -tavan valintaan. Vasta sen jälkeen suoritetaan äänestystoimitus. Äänestys etenee keskustelun jälkeen yleensä seuraavasti:
- Ehdotusten toteaminen ja tarkistus
Puheenjohtaja luettelee kaikki ehdotukset ja kertoo, mitkä niistä otetaan mukaan äänestykseen. Äänestykseen hyväksytään pääehdotuksen lisäksi vain keskustelussa esille tulleet kannatetut ehdotukset. Äänestyksestä jätetään pois myös mahdolliset lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkovat ehdotukset. Puheenjohtaja vahvistaa äänestyksen toteamisen ja tarkistuksen nuijan iskulla. - Ääntenlaskijoiden valinta tai toteaminen
Jos ääntenlaskijoita ei ole valittu kokouksen järjestäytymisen yhteydessä, heidät valitaan nyt. - Äänestysmenettelyn/-järjestyksen valinta
Yhdistyksen kokouksissa käytetään yleensä niin sanottua parlamentaarista äänestysmenettelyä. Jos äänestys koskee sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista, äänestyksen voittaa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä myös toisin. (Ks. yhdistyslaki 27 §)Puheenjohtajan tehtävä on asettaa äänestykseen hyväksytyt ehdotukset äänestysjärjestykseen ja hyväksyttää äänestysjärjestys kokouksessa (vahvistetaan nuijan iskulla). Yhdistysten kokouksissa äänestysjärjestys laaditaan yleensä joko yksityiskohtaisen tai lyhyen äänestysjärjestyksen mukaan. Joissain tapauksissa (esim. jäsenmaksusta äänestäminen) saattaa kyseeseen tulla myös ryhmittäinen äänestysjärjestys. Lue lisää - Äänestystavan valinta
Puheenjohtaja ehdottaa sopivaa äänestystapaa (salainen tai avoin). Äänestystapa hyväksyminen vahvistetaan nuijan iskulla. - Äänestystoimitus
- Äänestyksen tulos ja päätös
Jos äänestystilanteessa tulee tasatulos, puheenjohtajan mielipide ratkaisee. Puheenjohtaja ilmoittaa äänestyksen tuloksen ja julistaa päätöksen. Päätös vahvistetaan nuijan iskulla. - Asiakäsittelyn lopettaminen
Puheenjohtaja julistaa asian käsittelyn päättyneeksi ja vahvistaa sen nuijan iskulla
