Millaisia yhdistyksiä uusi asetus koskee?
Yhdistykset, jotka eivät harjoita liiketoimintaa ja joiden saamien avustusten sekä muiden tulojen yhteismäärät ovat enintään 30 000 euroa päättyneeltä ja sitä edeltäneeltä tilikaudelta, voivat halutessaan soveltaa kevennettyä tilinpitoa tilikausilta, jotka alkavat 1. heinäkuuta 2023 tai sen jälkeen.
Edellä mainitun raja-arvon katsotaan alittuvan myös, jos yhdistyksen rekisteröinnistä on alle kaksi vuotta eikä ole ilmeistä, että raja-arvo ylittyy tilikaudella. Yhdistyksen kokous voi edellä mainitun raja-arvon alittuessa sääntöjä muuttamatta päättää tilinpidon järjestämisestä kevennetyllä tavalla tekemällä päätös, johon sovelletaan sääntöjen muuttamista koskevia vaatimuksia enemmistöstä ja kokouskutsusta.
Jos kevennetyn tilinpidon käyttöön ottaneessa yhdistyksessä arvioidaan ennalta, että toiminnan laajuus voi tilikauden aikana ylittää lain mukaisen raja-arvon, on erityisen tärkeää varautua siihen, että tilinpäätös voi raja-arvon ylittyessä tulla laadittavaksi yhdistyslain 37 a §:n 1 momentin nojalla kirjanpitolain mukaan.
Mikroyhdistyksillä on jatkossa mahdollisuus hoitaa kirjanpitonsa kolmella eri tavalla
- Kahdenkertainen tilinpito kuten tähänkin asti kirjanpitolain mukaan. Tilinpäätös on mahdollista laatia maksu- tai suoriteperiaatteen mukaan. On mahdollista, että avustuksen antaja tai toimivaltainen viranomainen voi velvoittaa yhdistystä laatimaan kirjanpitonsa kahdenkertaisena.
- Yhdenkertainen tilinpito, jossa tilinpäätöksen sijaan laaditaan vuosilaskelma. Vuosilaskelma pitää sisällään tuloslaskelman, joka noudattaa asetuksessa määriteltyä tuloslaskelmakaavaa sekä liitetietoina omaisuus-, saatava-, velka- ja vastuuluettelon sekä niiden vähennykset ja lisäykset tilivuoden aikana. Käteiskassan käsittelystä kevennetyn tilinpidon käyttöön ottaneissa yhdistyksissä annettiin asetuksessa omat tarkat ohjeensa, jotka sisältävät tarkastusvelvollisuuden ja tilitysvelvoitteen.
- Käteiskassassa olevien rahojen määrä on tarkastettava tilivuoden lopussa sekä tilivuoden aikana vähintään yhden kerran kassakirjan kanssa. Tarkastuksen suorittaa kaksi yhdistyksen jäsentä, jotka tekevät merkinnän tarkastuksesta kassakirjaan.
- Käteiskassan rahavarat on saatettava tiliotteelle tallettamalla käteiskassan rahavarat tilille viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa tapahtumasta. Jos käteiskassan yhteismäärä on enintään 300 euroa, tai yhdistyksen kokouksen päättämä pienempi euromäärä, riittää kuitenkin, että kassan varat talletetaan tilille ainoastaan tilivuoden päättyessä.
- Jäsenavoin tilinpito. Jos mikroyhdistys toimii jäsenavoimena (Yhdistyslaki 37 a § 6. mom.), se voi luopua pääkirjatileihin pohjautuvasta kirjanpidosta kokonaan. Jäsenavoimessa tilinpidossa yhdistyksen jäsenellä on oikeus pyytää saada tilinpito nähtäväkseen kerran kuukaudessa ja tiedot on pidettävä nähtävillä vähintään kahden viikon ajan viimeistään kahden viikon kuluttua pyynnöstä. Tilinpäätöksen sijaan laaditaan vuosikoonti, joka pitää sisällään muun muassa tiedot jäsenavoimuuden toteutumisesta tilivuoden aikana, rahaliikenteen määrän sekä käteiskassan saldon, omaisuus- ja saatavaluettelon, velkaluettelon sekä jäsenten maksuvelvollisuuteen liittyvien saamisten määrän. Vuosikoonti esitellään yhdistyksen kokouksessa.
Yleisen menettelytavan mukaan mikroyhdistyksen menot ja tulot merkitään tilinpitoon kultakin tilivuodelta. Tapahtumista on tehtävä merkinnät siten, että mikroyhdistys voi jatkuvasti selvittää velkojen ja saamisten määrän ja tilinpidosta voidaan saada tarvittavat tiedot verovelvollisuuden sekä mahdollisten avustusten ehtojen täyttämiseksi. Tilinpidon jokaisen tapahtuman on perustuttava kuittiin tai muuhun tositteeseen. Nämä yleiset menettelytavat koskevat kaikkia kolmea yllä mainittuja kirjanpitotapaa.
Kaikkia kolmea kirjanpitotapaa koskee myös se, että tilinpito ja tapahtumia koskeva aineisto on säilytettävä kuusi vuotta sen kalenterivuoden jälkeen, jota ne koskevat. Mahdollisista rangaistuksista tilinpidon järjestämisen ja säilyttämisen laiminlyöntitapauksissa on säädetty yhdistyslaissa (YhdL 62 §).