Lakimuutoksen sisältö toisaalta selventää oikeustilaa ja toisaalta tarjoaa mahdollisuuksia yhdistyksille. Lakimuutos ei sisällä säädöksiä, joiden perusteella yhdistysten olisi muutettava sääntöjään. Sääntöjä voi olla tarve muuttaa, jos yhdistyksessä tartutaan lakimuutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin muuttaa yhdistyksen toimintatapoja. Lakimuutoksen keskeisimmät muutokset yhdistyslakiin liittyvät seuraaviin asioihin.
Hallituksen päätösvallan delegointi jäsenasioissa
Hallitus voi jatkossa valtuuttaa jonkun muun tahon päättämään jäseneksi ottamisesta ja ottamaan vastaan eroilmoituksia. Hallitus kuitenkin päättää hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä, joita hallitukselta tehtävän saavan tahon on sovellettava tehdessään päätöksiä jäseneksi ottamisestä. Jäsenten eroilmoitusten osalta hallitus voi jatkossa päättää, että eroilmoituksen voi ottaa vastaan myös muu taho kuin hallitus ja että ilmoituksen voi tehdä myös muulla todisteellisella tavalla kuin kirjallisesti. Jäsenen erottamista koskeva lakipykälän sisältö pysyy ennallaan.
Jäsen- ja liittoäänestys
Jäsenten vaikutusmahdollisuudet paranevat, kun jäsen- ja liittoäänestystä voidaan jatkossa käyttää myös hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valintaan. Edellytyksenä on, että äänestystavasta määrätään säännöissä.
Yhdistyksen hallituksen päätöksenteko ilman kokousta
Yhdistyksen hallituksen oikeus kokoontua haluamallaan tavalla kirjattiin lakiin. Hallitus voi päättämänsä menettelyn mukaisesti tehdä päätöksiä kokousta pitämättä, jollei säännöissä määrätä toisin. Ilman kokousta tehtyjen päätösten dokumentoinnin tärkeyttä korostetaan. Jos päätös tehdään pitämättä kokousta, se on kirjattava, varmennettava ja säilytettävä luotettavasti.
Selvitysmenettely yhdistyksen purkautuessa
Yhdistyksen purkamiseen liittyvää selvitysmenettelyä kevennetään kumoamalla selvitysmiehen velvollisuus kutsua yhdistyksen kokous koolle loppuselvityksen hyväksymistä varten. Selvitysmiesten on kuitenkin huolehdittava loppuselvityksen säilyttämisestä noudattaen, mitä kirjanpitolaissa säädetään tasekirjan säilyttämisestä sekä annettava jäljennös loppuselvityksestä yhdistyksen jäsenelle tai muulle, jonka oikeutta purkautuminen koskee.
Kirjanpitolakia kevyempi tilinpitomalli
Pienten yhdistysten hallinnollista taakkaa kevennetään sallimalla kirjanpitolakia kevyempi tilinpito. Yhdistys, jonka tulot ovat enintään 30 000 euroa/vuosi, voisi jatkossa käytännössä perustaa tilinpitonsa pitkälti pankin (sähköiseen) tiliote- ja tilitapahtumatietoihin. Tarkemmat säännökset tilinpidon järjestelyistä ja sisällöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Kevyemmän tilinpidon sääntelyä voi soveltaa aikaisintaan 1.7.2023 alkavalla tilikaudella.
Vahingonkorvausvelvollisuus
Yhdistyslain vahingonkorvausvelvollisuutta koskevan lakipykälän sanamuoto muuttuu. Muutoksen myötä vahingonkorvausvelvollisuus koskee hallituksen ja toiminnantarkastajan lisäksi muita, jotka yhdistyksen sääntöjen perusteella hoitavat hallintoon kuuluvaa tehtävää. Vahingonkorvausvastuun vanhenemista rajataan ajallisesti. Jos kanne perustuu muuhun kuin rangaistavaan tekoon, vahingonkorvauskanne on nostettava viimeistään viiden vuoden sisällä.
Lakimuutoksen ulkopuolelle jääneet ehdotukset
Lakimuutos ei sisällä jakautuneen lausuntopalautteen vuoksi lakimuutosta miettineen työryhmän ehdotuksia yhdenvertaisuusperiaatteen, jäsenen kyselyoikeuden, hallituksen tehtävien ja esteellisyyden sääntelyksi. Lakiin ei myöskään sisällytetty määräyksiä yhdistyksen toimitusjohtajasta, yhdistysten yhdistymisestä eikä toimintaryhmistä, koska tällaisten uudistusten toteutuksen edellyttämää rahoitusta ei voitu varmistaa.
Tiedot päivitetty: 8.2.2023